Säätiön historia ulottuu vuoteen 1939, jolloin silloinen Eduskunta sääti maailmassa ainutlaatuisen lain kotirintaman sotavahinkojen lakisääteisestä korvaamisesta kaikkien vahinkovakuutusyhtiöiden yhteisistä Sotavahinkoyhdistyksistä. Korvauksia maksettiin talvi-, jatko- ja Lapin sodan sotavahingoista nykyrahassa noin 650 miljoonaa euroa lähes 32 000 vahingon kärsineelle.
Viimeiset korvaukset maksettiin 1954, jolloin jäljelle jääneillä varoilla perustettiin Sotavahinkosäätiö
Apurahoja on myönnetty säätiön historian aikana yhteensä noin 13 miljoonaa euroa.
1990-luvulta alkaen apurahoista on neljännes käytetty yhteistyössä Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton kanssa veteraanien tukeen, mukaan lukien virolaiset Suomen Pojat sekä heidän puolisonsa ja leskensä. Puolet apurahoista on myönnetty tutkimustyöhön, muun muassa maamme turvallisuuteen liittyviin väitöskirjoihin, lähinnä sotiimme liittyvien tietokirjojen ja elämäkertojen tekemiseen, turvallisuuspoliittisen oppimateriaalin tuottamiseen oppilaitoksia varten ja maanpuolustusaatteelliseen toimintaan. Apurahoista neljännes on käytetty vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen, nuorten ja naisten varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen sekä sotahistoriallisen perinnetyön tukemiseen.
Säätiön tuella vahinkovakuutuksen ja turvallisuuden kehittämisen eri aloille on pitkät perinteet. Säätiö on ollut rahoittamassa 1950-luvulta lähtien eri korkeakouluille kymmentä professuuria ja muita tutkimustahoja.
Säätiön sääntömuutoksella 23.9.2019 säätiön nimi muutettiin Turvallisuuden tukisäätiöksi.